Raamatun Jerusalem
Pappi Melkisedek asui Saalemissa. (1. Moos. 14:18) Daavidin kaupunki on myös Sion (Ps. 87:2-3) ja Ariel (Jes. 29:1). Jerusalem-sanalla on monta merkitystä. Se on hepreaksi rauhan kaupunki, kokonainen ja täydellinen. Se on perintöosa. Aabrahamin koetuksen yhteydessä Jerusalem viittaa Jumalaan, joka näkyi. (1. Moos. 22:14) Aabraham ja Iisak kulkivat Moorian maahan. (1. Moos. 22:2) Daavid rakensi alttarin Moorian vuorelle. Hänen poikansa Salomo rakensi samalle paikalle temppelin. (2. Aikak. 3:1)
Jerusalemin osa Raamatussa on pyhä. Jeesuksen elämässä Jerusalem oli keskeisessä roolissa.
Jerusalemin myöhempiä vaiheita
Jerusalemin Toinen temppeli hävitettiin 70 jKr. Tästä alkoi hajaannus. Siitä saakka juutalaiset rukoilivat: ”Ensi vuonna Jerusalemissa”. Vainon keskellä Jerusalem ei unohtunut. Juutalaisten paluumuutto Ottomaanien hallitsemaan maahan alkoi kiihtyä 1800-luvun lopussa.
Vuonna 1948 syntyi valtio, mutta Jerusalem jäi jaetuksi; itäosa oli Jordanian miehittämä. Pääministeri David Ben-Gurion totesi käytännöllisesti: ”On parempi, että meillä on valtio ilman Jerusalemia, kuin Jerusalem ilman valtiota.”
Kultainen kaupunki sai nimensä rakennuksista, jotka näyttäytyvät kullanhohtoisina ilta-auringon valossa. Jerusalemia oli historian saatossa monen kansan alla. Iso-Britannia, joka hallitsi juuri ennen Israelin valtion itsenäistymistä, oli vaalinut rakennuksien käytössä erityistä Jerusalemin kiveä. Sille kultainen väri on ominainen.
Mutta milloin ihmeellinen kultainen kaupunki palaisi omistajilleen?
Kuuden päivän sota
Pieni Israel selvisi Itsenäisyyssodasta lukuisia vihollisia vastaan. Kesä 1967 näki sotilaallisen konfliktin, jolla oli vahva profeetallinen ulottuvuus. BBC-kanava uutisoi näin: ”Kuusi päivää, joiden aikana maailma pidätti henkeään…” Israelia vastaan oli valmisteltu hyökkäys, jonka se yllättäen torjui. Israel sai haltuunsa itä-Jerusalemin lisäksi Juudean ja Samarian Jordanialta; Golanin ylängön Syyrialta ja Gazan ja Siinain Egyptiltä. Armeija olisi voinut edetä Damaskokseen ja Kairoon.
Mutta tärkein oli Jerusalem. Juuri Jerusalemin vapauttamisen muistoksi Israelin kalenteriin lisättiin Jerusalemin päivä eli Jom Jerushalajim. Sitä vietetään aina viikkoa ennen shavuot-juhlaa eli helluntaita.
Jerusalemin päivän merkitys
Jumala loi maailman kuudessa päivässä. On aivan kuin pyhien paikkojen paluu olisi vaatinut sapatin; seitsemännen päivän. Jerusalemin hävitys oli vedenjakaja juutalaisessa historiassa. Myös Jerusalemin paluu juutalaisille on vedenjakaja.
Jerusalemin päivänä tuhannet ihmiset kävelevät läpi Vanhan kaupungin. Tällainen kävely oli juutalaisille mahdotonta 1948-1967 välisenä aikana. Vain Israelin hallinnon alla kaikki pääsevät pyhille paikoille. Kävely päättyy Itkumuurin eteen, missä tuhannet ihmiset rukoilevat ja laulavat.
Voimme osallistua 29.5. vietettävään päivään rukouksin ja lukemalla Jerusalemin kohtaloon liittyviä Psalmeja.
”Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat…” (Ps. 122:6)
TV7 Arkissa on monipuolisesti ohjelmia esimerkiksi Saalemin muuttumisesta Jerusalemiksi; Jerusalemin jännitteistä; poliittisesta epävakaudesta; vuoden 1967 rajoista ja työssään Jerusalemia vartioivista ihmisistä. Ohjelmia löytyy myös Syyrian rintamasta ja Jordanjoen laakson asemasta.
TV7 kaupassa on aiheeseen liittyviä kirjoja. Kuinka Jerusalem liittyy antisemitismiin? Onko Jerusalem juovuttava malja? Entä Raamattu ja Israelin asema? Nuorille ja perheille on tarjolla korkeatasoinen Israeliin liittyvä lautapeli.