Euroviisuista vankiloihin

Eurovision laulukilpailu opetti muusikko Nina Åströmille monta asiaa, mutta hän ei osannut aavistaa, minne hän kilpailun jälkeen päätyisi.

 

1) Miten Jeesus löysi sinut?

Kasvoin tavallisessa suomalaisessa perheessä, jossa käytiin kirkossa lähinnä jouluna. 1970-luvulla kotikaupungissani Kokkolassa vaikutti niin sanottu Kokkolan herätys. Ihmisiä tuli ympärilläni uskoon ja Jumala alkoi puhuttelemaan myös minua. Elämässä oli kaikki hyvin, minulla oli kaikkea sitä, mitä tyttö siinä iässä saattoi toivoa. Olin kuitenkin jo silloin hyvin totuushakuinen persoona. Ajattelin, ettei tämä voi olla kaikki. Rippileirillä tajusin, että Jeesus on totta. Mutta ajattelin, että jos nyt tulen uskoon, en voi tehdä enää mitään kivaa. Minulla oli hyvin vääristynyt kuva Jeesuksesta, ja pyristelin vastaan monta vuotta. Mutta Jumala ei päästänyt minusta irti.

17-vuotiaana olin tullut siihen pisteeseen, että halusin ratkaista asiani Jumalan kanssa. Oli tammikuinen ilta seurakunnan kahviossa ja sanoin Jumalalle, että nyt saat ottaa minut, en pysty enää kutsuasi vastustamaan. En tietenkään ymmärtänyt mitään, mitä siinä hetkessä tapahtui ja mitä siitä seuraisi. Mutta Jumala otti kiinni siitä, kun sanoin tahdon. Kun ihminen tulee uskoon, se ei ole mikään happily ever after, siitähän kaikki vasta alkaa. Kun paljastamme itsemme valolle eli Raamatun sanalle. Rukous, Raamattu, seurakuntayhteys ja leivän murtaminen ovat tukipilareita kristityn elämässä. Sitten Kristus tekee sen mitä tekee. Ihmisen täytyy antaa lupa sille, että Jumala saa tehdä työnsä.

2) Edustit Suomea Eurovision laulukilpailussa 2000. Miten kokemus vaikutti sinuun?

En ollut millään tavalla nuori artisti, kun menin kisaan mukaan. Olin tehnyt 15 vuotta muusikon töitä, pitkään myös ulkomailla ja tiimi kisoissakin oli kansainvälinen, hollantilaissuomalainen. Noin vuosi oli sellaista suurta action-aikaa. Kävin kisojen alla läpi kaikki Suomen mediat. Se opetti paljon itsestäni, mediasta sekä siitä, millaisia ihmiset ovat. Toimittajat kysyivät spontaanisti gospel-taustaani, se kaikki meni todella luonnollisesti. Sain esitellä Jeesusta tosi paljon. Monet ihmiset tulivat tueksi ja tuli olo, että tätä tehdään yhdessä. Kaikki oli tavattoman hektistä, mutta myöhemmin tuo kokemus on avannut monia ovia. Kisat vaikuttivat vuosia eteenpäin, esimerkiksi tulevan vankilatyön kannalta Venäjällä oli tosi iso juttu, että olen ollut mukana Eurovision laulukilpailussa.

Olen muusikko ja yleensä säestän itseäni. Olen kova improvisoimaan, se on minulle ominta. Tuona vuonna, ensimmäistä kertaa euroviisujen historiassa, kaikilla oli taustanauhat ja ainoastaan lauluosuudet olivat livenä. Kun laulu alkaa, se on kuin juna, joka lähtee. Et voi sekunniksikaan herpaantua. Se sitoo artistin kädet. En haluaisi tehdä sitä jatkuvasti. Kisoihin liittyi myös eräs tragedia. Hollannissa tapahtui kisailtana suuren asetehtaan räjähdys ja maassa keskeytettiin kansallinen euroviisujen puhelinäänestys. Managerini tuli kertomaan minulle tästä kesken kisan.

3) Miten päädyit laulamaan vankiloihin?

Euroviisujen jälkeen vuonna 2000 evankelistat Ilkka Puhakka ja Reijo Loikkanen pyysivät minua mukaan matkalle Venäjän vankiloihin. Ajattelin heti, että enpä taida mennä. En tosin sanonut sitä heille. En ymmärtänyt, miten minä voisin sopia vankilatyöhön, kun minulla ei ollut sellaista taustaa enkä ollut koskaan ollut Venäjällä. Lisäksi olen vielä nainen, ja vierailut kohdistuvat lähinnä miesvankiloihin. He sanoivat kuitenkin, että rukoile, kysy Herralta. Tein sen ja Jumala näytti hyvin selvästi, että sinne minun tulee mennä. Ja niin lähdimme. Ensimmäinen paikka oli Murmansk ja heti tuntui kuin olisin tullut kotiin. Vangit kuuntelivat ja sanoma ja laulut menivät läpi. Kommunikaatio toimi ja Jeesusta esiteltiin. Nyt on takana lähes 400 vankila- ja huumeparantolakäyntiä ympäri maailman ja olen nähnyt monien tulevan Jumalan luokse. Tänä päivänä on todella vaikeaa kuvitella edes tilannetta, että en saisi tehdä näitä vierailuja.

4) Mitä Raamattu merkitsee sinulle tänään?

Raamattu on elämän leipä jos haluat tuntea Jeesuksen, Raamattu on se väline. Ajatellaan fyysistä leipää, syöt sen, että pysyt hengissä ja solusi uusiutuvat. Raamattu ei ole pelkkä teksti, se on yliluonnollinen teksti, se vaikuttaa eikä tyhjänä palaa. Uudesta testamentista kannattaa aloittaa, jos ei tunne Jeesusta. Raamatua pitää tulkita Raamatulla itsellään, tarkastella mitä Raamatun koko ilmoitus sanoo kustakin asiasta. Muuten saatetaan poimia tekstistä mitä sattuu ja niinhän me ihmiset helposti teemme. Suosittelen Raamatun lukemista lämpimästi jokaiselle.

5) Vuonna 2018 muistellaan Suomen kipeää sisällissotaa. Mitä olet oppinut elämässäsi sovinnosta?

Ajattelen, että kaiken hyvän osoite on Jeesus. Hän on apu ja esimerkki sovintoon. Kun tehdään sovinto, tiedetään, että vääryyttä on tapahtunut. Ei ole niin, ettei ole mitään anteeksiannettavaa, ja sitten annetaan anteeksi. Avain sovintoon on siinä, jos näen oman rikkomukseni siinä valossa, miten Jumala sen näkee, silloin pystyn antamaan toiselle anteeksi. Kun tiedän, miten paljon Jumala antaa minulle anteeksi, — kuka minä silloin olen pidättämään anteeksiantoa toiselta ihmiseltä. Anteeksianto vapauttaa myös minut. Jumala antaa välittömästi ja täysin anteeksi. Siinä on minulle se paras esimerkki.

 

Kuva: Jari Hakola