On vaikeaa uskoa rauhaan ja sen voimaan, kun maailmassa vallitsee sotatila. Sota tunkeutuu tajuntaamme joka mediasta. Raportointi on tärkeää. Meidän kuuluu välittää muiden kansojen vaikeuksista. Meidän tulee toimia esirukoilijoina. Mutta silti meidän on myös hallittava pelkoa, joka yrittää tulla elämäämme.
Monet menettävät yöunensa katsellessaan järkyttäviä kuvia pakenevista lapsista. Monet ovat peloissaan oman maamme turvallisuuden puolesta. Mitä rauha siis on?
Mitä rauha tarkoittaa?
Sana rauha nimenomaan Raamatussa on kaikille tuttu heprean sana shalom. Shalom on monisyinen sana. Se tarkoittaa muun muassa kokonaista; merkityksessä itsensä tuntemista kokonaiseksi (shalem) tai täydellistä (mushlam). Jos olemme rauhassa ihmisten tai valintojemme kanssa, olemme kokonaisia. Rauha taas on täydellisyyden edellytys.
Raamatussa Jumala sanoi Aabrahamille, että tämä pääsisi rauhassa (shalom) isiensä tykö. (1. Moos.15:15) Jaakobille kerrottiin, että Laban voi hyvin (shalom). (1. Moos.29:6) Faarao taas antaisi suosiollisen (shalom) vastauksen. (1. Moos. 41:16)
Rauha kansojen välillä
On olemassa kansojen välistä rauhaa ja harmoniaa, josta Raamattu puhuu paljon. (3. Moos. 26:6) Yleensä rauha oli mahdollinen, koska oli sovittu yhteisistä käytännöistä tai tarjottu rauhaa. (Tuom. 21:13) Sota oli seuraus siitä, että rauhaan ei suostuttu. (5. Moos. 20:12) Joskus joku vahva osapuoli takasi rauhan muille valtioille. Aabraham oli esimerkki tästä; hänellä oli liittolaissuhteita. (1. Moos.14:13)
Kansojen välillä vallitseva rauha on kuitenkin vasta messiaanisen aikakauden tunnusmerkki. (Jes. 9:5-7; Jes. 11:6-10) Lopullinen kansakuntien parantuminen tulee aikojen lopussa. (Ilm.22:2) Meillä on kuitenkin valtuudet edistää rauhaa myös omassa ajassamme, sillä Jeesus totesi rauhantekijät autuaiksi. (Mat. 5:9)
Rauha toisten ihmisten kanssa
Raamattu puhuu paljon ihmisten välisistä suhteista. Rauha ihmisten välillä perustuu myös uskomme arvoihin, sillä rauha on yksi hengen hedelmistä. (Gal 5:22) Voimme rukoilla itsellemme niitä ominaisuuksia, joita rauhaan tarvitsemme.
Raamattu kehottaa meitä pyrkimään elämään rauhassa. (Room. 12:18) Silti jakeessa on lisäys, joka antaa ymmärtää, että rauhassa eläminen ei aina riipu vain meistä itsestämme. Tällöin voimme rukoilla asian puolesta, sillä Raamatussa on tähän asiaan liittyen ihana lupaus. ”Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.” (Sananl. 16:7)
Rauha Jumalan kanssa
Kaikkein tärkein rauhan ilmentymä on rauha Jumalan kanssa. Pohjimmiltaan se vaikuttaa rauhaan toisten ihmisten kanssa ja jopa rauhaan kansojen välillä. Jos luotamme Jumalaan, Hän itse pitää meidät rauhassa. (Jes. 26:3) Jumala teki rauhantarjouksen ihmiskunnalle, kun Hän lähetti Jeesuksen maailmaan. Jeesus toi seuraajilleen oman erityisen rauhansa, joka liittyy pelon karkottamiseen. (Joh. 14:27)
Jeesus tuli ja julisti rauhaa niille, jotka elivät Hänen aikanaan, mutta myös meille. (Ef. 2:17) Tämä ei tarkoita sitä, että meihin eivät vaikuttaisi maailman tilanteet. Jeesus itse totesi, että maailmassa meilläkin on ahdistus. (Joh. 16:33) Mutta Jeesuksen rauha on sisäinen rauha, joka pitää ajatuksemme Hänessä vaikeina päivinä. Hän haluaa meidän tuntevan olomme turvalliseksi ahdistuksen keskellä. Rukouksessa voimme päästä lähemmäksi Jumalan läsnäoloa, vaikka elämme myrskyssä.
Lohduttakaamme itseämme ja toisiamme Raamatun sanoin:
”Itse rauhan Jumala suokoon teille rauhan, aina ja kaikin tavoin. Herra olkoon teidän kaikkien kanssa.” (2. Tess. 3:16)
TV7 Arkista löydät paljon rauhaan liittyviä ohjelmia eri näkökulmista. Näitä ovat esimerkiksi rauha Jumalan kanssa, rauha ajassamme, rauha ihmisten kesken. Lapsille löytyy Rauhanruhtinas musiikkiohjelma.
30.3. klo 19 Miehet murtavassa rukouksessa -ohjelman aiheena on rukousta uskon uudistuksen ja maailman tilanteen puolesta
7.4. seuraava Muurinaukossa-paastopäivän suora lähetys puolestaa alkaa klo 18.30