Suomalaista yhteiskuntaa ja länsimaista oikeuskäsitystä ei voida ymmärtää ilman kristinuskon historiallista vaikutusta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman näkee aineettoman kulttuuriperintömme olevan nykypäivänä hyökkäyksen kohteena.
Jokakeväinen vääntö Suvivirrestä on ministerin mukaan yksi osoitus kulttuuriperintömme sensuroinnista. Ministerin mukaan kulttuuriperinnön karsimista perusteellaan usein monikulttuurisuudella, vakaumuksen vapaudella tai yhdenvertaisuudella. Näitä teemoja pitävät esillä erityisesti erilaiset uskonnottomat ja poliittiset toimijat.
– Aikanaan kotimaiset uskonnottomat ovat pyrkineet ja monessa tapauksessa onnistuneetkin poistamaan ja sensuroimaan yhteiskuntamme kristillistä sisältöä ja kuvastoa, mutta eivät lähimainkaan niin tehokkaasti kuin mitä sitten myöhemmällä ajalla käyttäen keppihevosenaan tätä niin kutsuttua monikulttuurisuutta, Rydman huomauttaa.
Ministeri muistuttaa, että kulttuuriperintö ei ole pelkästään aineellisia monumentteja, vaan myös henkisen tradition ylläpitämistä. Paikallistasolla, kuten kouluissa ja kunnissa, on tehty jopa eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjausten vastaisia tulkintoja uskonnonvapaudesta.
– Onhan tämä jonkinnäköinen ajankuva, että jos lapsi altistuu Jeesukselle, niin siitä pitäisi maksaa hänelle kärsimyskorvauksia, Rydman toteaa viitaten taannoiseen kuntatason tapaukseen.
Vapaa tahto ja hyvinvointivaltion moraali
Suomalainen eetos, joka on nostanut kansakunnan köyhyydestä hyvinvointivaltioksi, rakentuu Rydmanin mukaan vahvasti kristilliselle perustalle. Työnteon arvostus, moraalinen vastuu ja armeliaisuus ovat luoneet menestyvän yhteiskunnan.
Nykymuotoinen hyvinvointivaltio on kuitenkin paisunut, ja julkinen sektori on ottanut hoitaakseen asioita, jotka ennen olivat yksilöiden vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden varassa. Ministeri varoittaakin vastuun ulkoistamisen seurauksista.
– Eihän verojen maksamisessa ole mitään sinänsä eettistä, koska se on pakko. Moraalinen valinta voi olla vain siellä, missä ihmisellä on vapaa tahto, että teenkö omallani jotain hyvää vai jätänkö tekemättä, Rydman pohtii.
– Yhteiskunta, jossa on siirrytty ajatteluun, että hyväntekeminen on valtion tai jonkun muun tehtävä eikä minun, voi pahimmillaan vaikuttaa siten, että ihminen etääntyy roolistaan moraalisena valitsijana, ministeri summaa.
Sote-järjestöjen rahoitukseen ja johtajien palkkoihin kuri
Yksi selkeä epäkohta Rydmanin hallinnonalalla on liittynyt sosiaali- ja terveysalan järjestöjen (STEA) saamiin valtionavustuksiin ja järjestöjohtajien korkeisiin palkkoihin. Vaikka varsinaisen työn tekevät usein vapaaehtoiset suurella sydämellä, johtajien palkat voivat olla huomattavan suuria ja hallinnot päällekkäisiä.
Hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia järjestöjen rahoitukseen, joka putoaa kuluvasta vuodesta ensi vuoteen 274 miljoonasta 190 miljoonaan euroon. Lisäksi Rydman on omalla toimivallallaan asettanut järjestöjohtajien palkoille katon.
– Ensi vuonna näillä STEA:n kautta maksettavilla avustuksilla palkka voi olla vuodessa maksimissaan 75 000 euroa. Jos järjestöjohtajalle maksetaan tätä suurempaa palkkaa, niin se ylimenevä osa täytyy hankkia jotenkin muuten, ministeri linjaa.
Hoitajien kielitaidottomuus on potilasturvallisuusriski
Toinen konkreettinen uudistuskohde on ulkomaalaisen hoitohenkilökunnan kielitaito. Suomessa on aiemmin puhuttu lähinnä työvoiman määrästä, jättäen laadun ja kielitaidon toissijaiseksi.
Rydman varoittaa, että puutteellinen kielitaito ei ole vain sopeutumisongelma, vaan vakava potilasturvallisuusriski. Vaaratilanteita syntyy, kun hoitaja ei ymmärrä potilaan hätää, kollegoiden välistä keskustelua tai lääkärin antamia ohjeita.
– Tarkoitukseni on, että valvontalain ja ammattihenkilölainsäädäntöön tapahtuvien uudistusten kautta kielitaitovaatimuksia kiristetään ja lupa- ja valvontavirastolle annetaan järeämmät työkalut näihin asioihin puuttumiseksi, Rydman painottaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ja Risto Huvila keskustelevat Kartalla-ohjelmassa kristinuskon vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriperinnön puolustamisesta sekä ajankohtaisista sote-alan haasteista. Ohjelma katsottavissa veloituksetta Arkki-verkkopalvelusta. Kartalla-ohjelma esitetään TV7-kanavalla tiistaisin klo 18.30.
TV7 toimitus