Saksalainen teologi ja pastori Dietrich Bonhoeffer (1906–1945) ei suostunut olemaan vain sivustaseuraaja, kun pimeys alkoi laskeutua Euroopan ylle natsien noustua valtaan vuonna 1933. Lempeänä teologina tunnetusta Bonhoefferista tuli yksi natsivallan merkittävimmistä vastustajista ja lopulta vuosisadan tunnetuimpia marttyyreita. Bonhoefferin perintö elää yhä vahvasti kristittyjen sydämissä, haastaen pohtimaan, mitä rohkea Jeesuksen seuraaminen maksaa tänä päivänä.
Pasifistista salaliittolaiseksi
Bonhoeffer oli loistava akateemikko, jolla oli edessään turvattu tulevaisuus. Olosuhteet Saksassa muuttuivat natsien noustessa valtaan vuonna 1933. Kun moni muu pappi ja kansalainen mukautui natsihallinnon vaatimuksiin, Bonhoeffer valitsi toisin. Hän oli mukana perustamassa Tunnustuskirkkoa, joka kieltäytyi vannomasta uskollisuutta Hitlerille ja vastusti juutalaisten vainoamista.
Bonhoefferin elämän suurin sisäinen kamppailu käytiin vakaumuksen ja pakon välillä. Hän oli perusluonteeltaan ja teologialtaan pasifisti – väkivallan vastustaja. Silti hän päätyi osaksi saksalaista vastarintaliikettä ja Operaatio Valkyyriaa, jonka tarkoituksena oli salamurhata Hitler.
Bonhoeffer koki, ettei voinut vain ”paikata haavoja auton alle jääneiltä”, vaan hänen täytyi ”työntää kapula itse pyörän pinnojen väliin”. Tämä oli rohkea moraalinen valinta, jossa hän oli itse valmis ottamaan syyllisyyden omille harteilleen suojellakseen natsihallinnon uhreja.
Vankeus ja viimeiset viestit
Huhtikuussa 1943 Bonhoeffer vangittiin. Vankilassa vietettyjen kahden vuoden aikana hän kirjoitti koskettavia kirjeitä ja runoja, jotka tunnetaan nykyään teoksena Kirjeitä vankilasta. Kirjoitukset eivät olleet katkeria, vaan täynnä syvää pohdintaa vapaudesta, uskosta ja siitä, mitä tarkoittaa olla ihminen pimeän ja väkivaltaisen ajan keskellä.
Yksi Bonhoefferin tunnetuimpia ajatuksia on kiteytys siitä, miten myös passiivisuus on ihmisen tietoinen valinta.
”Vaikeneminen pahan edessä on itsessään pahaa. Jumala ei pidä meitä syyttöminä. Puhumatta jättäminen on puhumista. Toimimatta jättäminen on toimintaa.”
Perintö, joka elää edelleen
Hitlerin kosto oli verinen. Epäonnistuneen murhayrityksen jälkeen tuhansia teloitettiin, ja Bonhoeffer oli yksi heistä. Hänet surmattiin Flossenbürgin keskitysleirillä huhtikuussa 1945, vain viikkoja ennen sodan päättymistä.
Nykyään Bonhoefferia kunnioitetaan yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä marttyyreista. Hänen kunniakseen vuonna 1998 paljastettu patsas Lontoon Westminster Abbeyssa nostaa hänet kymmenen esikuvallisen nykyajan marttyyrin joukkoon. Bonhoefferin perintö elää ja vaikuttaa edelleen vahvasti kirjojen ja rakastettujen virsien kautta.
Dietrich Bonhoefferin vaiheikkaasta elämästä kertova 30-minuuttinen dokumentti Rohkeus ja usko on katsottavissa TV7:n Arkista.
TV7 toimitus