Brittikirjailija ja ajattelija C. S. Lewis on yksi 1900-luvun luetuimmista kristillisistä vaikuttajista, jonka ajaton viisaus puhuttelee yhä sukupolvia toisensa jälkeen. Yhdysvaltalaisessa George Fox -yliopistossa työskentelevä professori Jason Lepojärvi on omistanut suuren osan urastaan suosikkikirjailijan tuotannon tutkimiselle.
Lepojärven kautta tarkasteltuna Lewis tarjoaa nykypäivän lukijalle syvällisiä työkaluja muun muassa rakkauden, ystävyyden, kärsimyksen ja hengellisen kaipauksen ymmärtämiseen.
Tämän päivän nopeatempoiselle, ruutujen ääressä kasvaneelle sukupolvelle vuosikymmeniä vanhan filosofian ja teologian lukeminen voi tuntua raskaalta. Vaikka C. S. Lewis käsittelee teksteissään suuria teemoja, Lepojärven mukaan teoksia ei aloittelijankaan kannata säikähtää.
Lewis jätti jälkeensä yli 40 kirjaa, joiden joukosta löytyy teologiaa, kaunokirjallisuutta, scifiä, mytologiaa ja lastenkirjoja. Lewisin ainutlaatuinen vahvuus piileekin kyvyssä ilmaista syvällisiä asioita niin selkeästi, että tavallinenkin lukija pääsee niihin helposti käsiksi.
Lepojärvi vertaa Lewisin kirjoitustyyliä kirkkaan järven pintaan:
– Jos kuvittelet puhdasta ja kirkasta järveä, jonka pohjan näet, saatat luulla pohjan olevan lähellä ja järven matala. Jotkut tekevätkin sen harhaanjohtavan johtopäätöksen, että ymmärrettävä ilmaisutapa tarkoittaisi pinnallisuutta.
Todellisuudessa Lewisin yksinkertainen kieli ei ole pinnallista. Lewisillä oli harvinainen taito pukea monimutkaiset asiat selkeiksi sanoiksi, ottaa lukijaa lempeästi kädestä ja johdatella tämä kaikessa hiljaisuudessa ajattelun ja ihmisyyden syvyyksiin.
Ylimaallinen kaipaus johti kääntymykseen
Yksi Lewisin oman elämän ja ajattelun käännekohdista liittyy saksankieliseen käsitteeseen Sehnsucht, jonka hän itse käänsi englanniksi sanalla Joy eli ilo.
– Se on kokemus syvästä, katkeransuloisesta kaipuusta johonkin, jonka kohde on vaikeasti tunnistettavissa tai löydettävissä, Lepojärvi kuvailee.
Tämä kaipaus toimi lopulta syynä sille, miksi ateistina elänyt Lewis kääntyi kristityksi. Lewis koki läpi elämänsä ”ilon” pistoja esimerkiksi luonnon kauneuden, runouden ja ihmissuhteiden äärellä, ja luuli pitkään onnen löytyvän näistä luomakunnan asioista.
Lewisin ehdoton aineellinen maailmankuva alkoi säröillä, kun hän huomasi pettymyksekseen, etteivät nämä asiat pystyneetkään tyydyttämään hänen syvää kaipaustaan. Hän ymmärsi, että maalliset asiat olivat vain ylimaallisen kaipauksen välittäjiä, ja tämä oivallus johti hänet lopulta Jumalan luokse.
Kärsimyksen kohtaaminen vaatii myötätuntoa
Kärsimyksen ongelma – kysymys siitä, miksi kaikkivaltias ja hyvä Jumala sallii kärsimyksen – on yksi kristinuskon suurimmista kysymyksistä. C. S. Lewis ei tarkastellut aihetta ainoastaan teologisena teoriana, vaan paini sen kanssa läpi elämänsä.
Lewisin lapsenuskon murtumiseen vaikuttivat äidin varhainen kuolema ja sitä seurannut synkkä sisäoppilaitoselämä, jotka varjostivat nuorta Lewistä pitkälle aikuisuuteen. Ensimmäisen maailmansodan kauhut hän koki itse rintamalla, ja myöhemmällä iällä hän kohtasi surun uudelleen jäätyään leskeksi pian avioitumisensa jälkeen.
Vaikka Lewis pyrki tarjoamaan teoksissaan älyllisiä työkaluja kärsimyksen käsittelyyn, hän ymmärsi ihmisen olevan kokonaisvaltainen olento. Kaikkiin tilanteisiin pelkkä teologia ei riitä.
– Ihmiselle, joka oikeasti kärsii, voi olla paljon enemmän hyötyä läsnäolosta, joka ei vastaa sanallisesti, mutta katsoo lempeästi, Lepojärvi muistuttaa myötätunnon merkityksestä.
Lepojärven mukaan Lewis oivalsi kärsimyksestä jotain hyvin olennaista: kärsimys tuntuu ongelmalta vain siksi, että tuomme tilanteeseen oletuksen todellisuuden perimmäisestä hyvyydestä. Kristinusko luo meille mittapuun, jonka kautta odotamme asioiden olevan hyvin.
Sitoutumista toisen kukoistukseen
Rakkauden ja ystävyyden teemoissa Lewis oli edelläkävijä. Lepojärvi kiteyttää Lewisin ajattelusta nousevan rakkauden määritelmän seuraavasti: Rakkaus on arvostavaa, vastaanottavaa tai haavoittuvaa sitoutumista toisen ihmisen kukoistukseen ja hyvinvointiin siinä määrin kuin se on mahdollista ja sopivaa.
Tämä näkyi voimakkaasti Lewisin omassa elämässä. Lewsin paras ystävänsä oli homoseksuaali Arthur Greeves, jonka kanssa hän kävi kymmeniä vuosia kestänyttä, syvän luottamuksellista kirjeenvaihtoa. Vaikka Lewis piti teologisista syistä homoseksuaalisia akteja syntinä, miesten välillä vallitsi aito rakkaus ja kunnioitus erimielisyyksistä huolimatta.
Lewisin käsitys ystävyydestä oli syvällinen ja jopa modernia aikaamme avarampi. Hän uskoi, että todellinen ystävyys syntyy ”rintarinnan” kulkemisesta, syvän yhteyden luo jaettu kiinnostus samoihin kysymyksiin, vaikkei vastauksista oltaisikaan samaa mieltä.
Sama avara näkökulma ulottuu Lepojärven mukaan esimerkiksi sukupuolirajat ylittävään ystävyyteen. Hän pitää suorastaan järkyttävän huonona neuvona sellaista varovaisuutta, jossa miehet ja naiset välttelevät ystävyyttä pelkkien kiusausten pelossa.
Lepojärven ohje onkin vapauttava, ihmissuhteissa on aina riskinsä, mutta ratkaisu riskeihin ei ole rakastaa vähemmän, vaan rakastaa paremmin ja viisaammin.
Vanhoista kirjoista lääke nykyajan vinoumiin
Miksi 2000-luvun nopeatempoisessa maailmassa elävän ihmisen tulisi yhä lukea C. S. Lewisin vuosikymmeniä sitten kirjoittamia teoksia? Lepojärven mukaan Lewis itse antoi tähän parhaan vastauksen kehottamalla ihmisiä lukemaan vanhoja kirjoja.
– Vanhat kirjat paljastavat ajattelumme sokeat pisteet. Ihminen, joka on lukenut laajasti eri aikakausilta, on immuunimpi oman aikakautensa vinoumille, Lepojärvi summaa.
Mikäli Lewisin tuotantoon haluaa tutustua, Lepojärvi rohkaisee tarttumaan teemaan, joka puhuttelee itseä eniten. Vaihtoehtoja riittää aina apologeettisesta Tätä on kristinusko -klassikosta hengelliseen elämäkertaan Ilon yllättämä tai rakkauden teemoja luotaavaan teokseen Neljä rakkautta.
– Mistä tahansa näistä aloittaakaan, on vaikea mennä vikaan, Lepojärvi summaa.
Katso lisää TV7 Arkista
Jason Lepojärven kaksiosainen haastattelu TV7:n Arkissa
JAKSO 1: C. S Lewisin ajattelu tarjoaa syvällisiä työkaluja elämän suurten kysymysten – kuten rakkauden, ystävyyden, kärsimyksen ja hengellisen kaipauksen ymmärtämiseen.
JAKSO 2: Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei ole Jumala. Lepojärvi analysoi miksi sokeasta tunteesta syntyy niin helposti tuhoisa epäjumala, ja millainen voisi olla todellisen rakkauden määritelmä?
C. S. Lewis dokumentti
C. S. Lewisistä kertova dokumentti – Toivon tuoja TV7:n Arkissa
Teksti ja kuvat: Senja Luoma