TV7:n teemaillassa pureuduttiin islamin luomaan haasteeseen länsimaiselle arvopohjalle. Keskustelussa pohdittiin, riittääkö sekulaari humanismi vastavoimaksi nopeasti voimistuvalle islamille, vai löytyykö riittävä arvoperusta ainoastaan elävästä kristinuskosta.
TV7:n teemaillan avausosassa kansanedustaja Pekka Aittakumpu (ps.), pastori Mikko Tiira ja kirjailija Jussi K. Niemelä varoittivat yhteiskuntajärjestyksen merkittävästä heikentymisestä, ellei Suomi kykene pitämään kiinni omasta arvoperustastaan. Varoittavia esimerkkejä tästä kehityksestä näkyy jo useissa Euroopan maissa.
Aittakumpu muistuttaa, että suomalainen hyvinvointi ja oikeusvaltio eivät ole syntyneet tyhjiössä, vaan kristillisestä hengellisestä ja eettisestä perinnöstä. Islamin aatemaailma edustaa täysin toisenlaista järjestelmää, joka on ristiriitainen länsimaisen oikeusvaltiokäsityksen kanssa.
– On tärkeää, että säilytämme kestävät kristilliset perusarvot, jotka ovat toimineet yhteiskuntamme hyvinvoinnin, vakauden ja rauhan takaajina. Jos nämä arvot häviävät, jotain muuta tulee tilalle, Aittakumpu painottaa.
Aittakumpu nostaa esiin myös kulttuuriset kaksoisstandardit: kristillisiä perinteitä murennetaan, mutta islamin vaatimusten edessä helposti joustetaan.
– Suomessa islamin ongelmista vaietaan lähes täysin. Islamille annetaan eri oikeuksia kuin kristinuskolle. Jatkuvasti esitetään vaatimuksia siitä, miten pienetkin kristilliset viitteet olisivat ongelma, joita ei saisi esimerkiksi musiikissa pitää esillä. Samaan aikaan Opetushallituksen verkkosivuilla islamia esitellään täysin paikkansa pitämättömästi tasa-arvoisena uskontona, Aittakumpu kritisoi.
”Länsimainen liberalismi sairastaa itsemurhaempatiaa”
Kirjailija Jussi K. Niemelä tunnetaan taustastaan vapaa-ajattelijoiden ja ateistisen liikehdinnän näkyvänä hahmona. Käännekohta Niemelän ajattelussa tapahtui Muhammed-pilakuvakohun aikoihin. Niemelä havahtui siihen, miten islamin aatemaailma uhkaa länsimaista yhteiskuntajärjestelmää.
Niemelä uskoi pitkään, että sekulaari humanismi toimisi vastavoimana islamin leviämiselle Euroopassa. Nyt Niemelän tilannearvio on kuitenkin muuttunut.
– Nykyään en enää usko siihen. Liberaaleilta on kadonnut ymmärrys siitä, että valtiota ja rajoja tarvitaan turvaamaan yhteiskuntajärjestys ja ihmisoikeudet. Tämän ymmärryksen katoaminen on tietynlaista itsemurhaempatiaa, Niemelä toteaa.
Niemelä näkee, että vapaa länsimainen elämäntapa nojaa viime kädessä kulttuurikristilliseen ja konservatiiviseen arvopohjaan, ei liberaali-utopistiseen unelmointiin.
Valtion ja yksilökristityn tehtävät menivät sekaisin
Pitkään ulkomailla muslimien parissa työtä tehnyt pastori ja lähetystyöntekijä Mikko Tiira nostaa keskustelussa esiin teologisen näkökulman siitä, miksi yhteiskunnan ja kirkon reagointi on ajautunut hämmennykseen.
Tiiran mukaan suurin virhe tapahtuu silloin, kun valtion ja yksittäisen kristityn roolit sekoitetaan keskenään.
– Valtion tehtävä on turvata järjestys, valvoa rajoja ja katsoa, että maassa eletään lakien mukaan. Kristityn tehtävä taas on rakastaa lähimmäistään. Jos valtio alkaa toimia tunnepohjaisen laupeudentyöntekijän tavoin, ollaan vaarallisella tiellä, Tiira varoittaa
Tiira muistuttaa myös länsimaisesta sokeasta pisteestä. Länsimaissa on totuttu erottamaan kirkko ja valtio toisistaan. Islam ei kuitenkaan tätä jakoa tunne, vaan se on samanaikaisesti uskonnollinen, kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja jopa sotilaallinen järjestelmä.
Koska muslimiväestö ei ole yhtäkkiä häviämässä Euroopasta, Tiira näkee kirkon keskeisimpänä tehtävänä kristillisen evankeliumin kirkastamisen.
– Evankeliumissa on kyse jostain täysin muusta kuin mitä islam edustaa. Kirkolla on hallussaan sanoma, jolla voi olla todellista yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kunhan uskallamme luottaa siihen, Tiira tiivistää
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu, kirjailija Jussi K. Niemelä ja pastori Mikko Tiira keskustelivat TV7-teemaillan ensimmäisessä osassa Euroopan arvomurroksesta sekä kristillisten arvojen merkityksestä Suomessa. Ohjelman toisessa osassa vierailivat raamatunopettaja ja tietokirjailija Pekka Sartola, kunnallispoliitikko Katriina Reponen (kd.) sekä yhteiskunnallinen keskustelija Bijan Jahromi.
Teksti: Senja Luoma