Onko Suomi luopumassa kristillisistä juuristaan ja avaamassa tietä poliittisen islamin vahvistumiselle? Lähi-idän asiantuntija ja kunnallispoliitikko Katriina Reponen varoittaa näkemästä islamia pelkkänä uskontona, vaan muistuttaa sen olevan myös demokratiaa haastava yhteiskuntajärjestelmä, jolla on omat selkeät tavoitteensa. Reponen peräänkuuluttaa suomalaisilta kristityiltä ja päättäjiltä rohkeutta puhua totta – leimakirveiden pelostakin huolimatta.
Usein TV7-kanavan ohjelmissa vieraillut Katriina Reponen muistuttaa, että koko länsimainen sivistys ja oikeusjärjestelmä on rakentunut kristillisen uskon pohjalle.
– Lännessä on aina vaikuttanut kristinusko, kun taas Lähi-idässä pääuskontona on ollut islam. Kristinusko toi mukanaan ajatuksen siitä, että jokainen ihminen on arvokas Jumalan kuvana riippumatta sukupuolesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta. Se synnytti historian saatossa orjuuden vastustuksen, perustuslait, sosiaalihuollon sekä ensimmäiset sairaalat ja luostarien ylläpitämät oppilaitokset, Reponen luettelee.
Islamistisissa maissa lait rakentuvat suoraan sharia-lain varaan. Sharia-lain mukaan ihmisarvo on sidottu tiukkoihin hierarkioihin. Tämä heijastuu erityisen selvästi naisten alistetussa asemassa, sillä islamilaisessa järjestelmässä vaimot nähdään miehen omaisuutena ja islamin uskosta luopumisesta voi seurata kuolemanrangaistus.
Eurooppalaisessa järjestelmässä yhteiskunnan säännöt luodaan politiikassa. Siksi myös islamilainen vaikuttaminen pyrkii päätöksentekoelimiin edistääkseen omia oikeudellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteitaan.
Islamistista ideologiaa somessa ja yliopistoissa
Reponen painottaa, ettei radikaalin islamin vaarallisin ase länsimaissa ole pelkästään avoin väkivalta, vaan pehmeä ja pitkäjänteinen vaikuttaminen. Reponen viittaa Ranskan viranomaisraporttiin, joka vahvistaa tämän näkyvän erityisesti kunnallistasolla, koulutuksessa ja sosiaalisessa mediassa.
– Raportissa puhutaan uuden sukupolven saarnaajista, joiden vaikutus on somessa nopeaa ja laajaa. Se tavoittaa satojatuhansia nuoria ja ohittaa perinteiset instituutiot. Tämä ideologia vahvistaa nuorten identiteettiä ja muuttaa ajattelua, Reponen toteaa.
Reposta huolestuttaa myös suomalaisten yliopistojen ja viranomaisten suhtautuminen islamiin. Esimerkkinä hän kuvaa tilannetta, jossa eräs Helsingin yliopiston Lähi-idän professori on pohtinut julkisesti suuressa suomalaisessa verkkomediassa, miten Hamasille olisi mahdollista saada parempia aseita Israelia vastaan.
Teologisia opintojaan juuri päättävä Reponen on havainnut, että yliopistojen islam-opetus onkin usein täysin kritiikitöntä. Eräässä kurssiesseessään Reponen kuvasi islamisaation tuhoavaa vaikutusta Euroopalle, ja hänen suorituksensa hylättiin välittömästi, koska termi koettiin liian arvottavaksi.
– Meiltä vaaditaan inklusiivisuutta ja islamin ymmärtämistä, mutta jos esseessä toteaa islamisaation uhkaavan Eurooppaa, suoritus hylätään heti, Reponen kuvailee.
Islamia tuetaan myös poliittisella kentällä
Reposen mielestä on hämmästyttävää se, miten avoimesti myös Suomen punavihreä poliittinen kenttä asettuu suojelemaan poliittista islamia. Reponen kuvailee tätä kummallista yhteisymmärrystä syväksi historialliseksi sokeudeksi, jossa omia vapauksiaan julistavat liberaalit raivaavat tietä totalitaariselle järjestelmälle, joka ei todellisuudessa jaa heidän arvojaan.
Reponen lataa pöytään kylmät tosiasiat tästä aatteellisesta umpisolmusta.
– Punavihreä kenttä on täysin sokea tälle kehitykselle. Heille islam näyttäytyy ikään kuin ”sorretun uhrin” liittolaisena länttä vastaan. Tämä tietenkin on täysin valheellista, Reponen täsmentää.
Reposen mukaan kristittyjen on aika herätä ja lakata pelkäämästä leimakirveitä. Totuuden puhuminen ja länsimaisen demokratian suojeleminen on kristityn velvollisuus.
– Mitä enemmän puhumme totuutta, niin sitä rohkeammiksi tulemme totuuden puhumisessa, Reponen rohkaisee.
Katso Katriina Reposen haastattelut TV7-arkistosta:
Katriina Reponen vieraili Risto Huvilan luotsaamassa Kartalla-ohjelmassa elokuussa.
Onko islam uhka Suomelle?
Katriina Reposen pysäyttävä elämäntarina: Miten materialistisen elämän jättäminen ja
rohkea kutsumus veivät syvälle Israelin ja Lähi-idän teemojen ytimeen.
Teksti: Senja Luoma, kuvat: Jani Laukkanen