Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät. 1 Piet 5: 6
Mooses oli ihmisistä nöyrin, ja hänet oli korotettu viemään Israelin kansa Luvattuun maahan. Hän itse ei kuitenkaan päässyt sinne. Jumala esti sen. Miksi?
Sanotaan, että ylpeä syyttää herkästi muita.
Sanotaan myös, että nöyrä ottaa vastuun tekemisistään ja pystyy näkemään, milloin on ollut väärässä.
Ainakin kerran Mooses unohti nöyryyden.
Sinin autiomaassa kansa oli taas kerran nurissut veden puutetta. Herra käski Moosesta ja Aaronia puhumaan kalliolle. Mutta Mooses ei puhunut, vaan iski kalliota
kahdesti: ”Tästä kalliostako meidän muka pitäisi saada teille vettä?” (4 Moos 20: 10)
Vettä tuli, mutta tuli myös porttikielto Luvattuun maahan. Kielto Herralta, joka ei kunniaansa muille jaa.
Porttikieltoa ei peruttu, koska Mooses härkäpäisesti kieltäytyi ottamasta vastuuta tapahtuneesta.
Herra vihastui teidän vuoksenne myös minuun ja sanoi: ”Sinäkään et pääse siihen maahan.” (5 Moos 1: 37)
Näin Mooses syytti kolme eri kertaa Israelin kansaa omasta synnistään. Mooses ei nöyrtynyt tunnustamaan syntiään Herralle, ja tämä näyttää estäneen hänen pääsynsä Luvattuun maahan.
Herra, auta minua näkemään, milloin olen ollut väärässä! Auta minua ottamaan vastuu omista teoistani! Auta, etten ylpeydessäni syyttäisi muita!
Kiitos Sinulle, taivaallinen Isäni, että Poikasi Jeesus on vuodattanut verensä minunkin puolestani!
Ja kun lankean, anna minun aina nöyrtyä käyttämään ”kristityn saippuaa”, joka on ilmoitettu ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä: Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1 Joh 1: 9)
Teksti: Veli Johannes