Kristityn elämää on usein verrattu kapeaksi tieksi, jonka molemmilla puolilla on oja. Jumala haluaisi johtaa omaansa keskellä tietä siten, ettei tämä ajautuisi ojaan eikä allikkoon.
Kuitenkin monet elämän vastoinkäymiset ja sisäiset pelot saattavat suistaa meidät vaikkapa epätoivon ojaan. Elämästä katoaa ilo ja toivo. Kristillisyydestä tulee pelkkää suoritusta, täytymistä ja pitämistä, jossa evankeliumikin kuulostaa raskaalta vaatimukselta.
