Ilo ja ylistys tuovat voiman

Ajelimme Lohjansaarentietä ja juttelimme Martin kanssa siitä, kuinka tärkeää on toimia Jumalan valtakunnan työssä pariskuntana. Tämä työ, jota teemme kristillisen median kautta, ei onnistuisi yksin. Jeesus lähetti opetuslapset matkaan kaksittain. Toinen toistaan auttaen ja rohkaisten he kulkivat kylästä kylään ja kaupungista kaupunkiin.

Ajelimme hiljalleen, kun yhtäkkiä tielle asteli kaksi metsäkaurista, uros ja naaras. Kauniisti ja ilman mitään kiirettä ne astelivat tien yli vierekkäin. Pysäytimme auton ja katselimme tätä ihmeellisen kaunista näkyä. Uroksella oli ylväät sarvet ja naaras pysytteli tiiviisti sen kyljessä. Koin tämän kohtaamisen yliluonnollisena sanomana meille. Jumala vahvisti puheemme, että se oli niin ja aamen. Raamatussa on vertaus toisensa jälkeen, joissa Jumala puhuu luomakunnan kautta. Hän loi sanallaan taivaan ja maan ja kaikki mitä maailmassa on, samoin ihmisen. Aina kun ajattelen kaunista näkyä tietä ylittävästä metsäkaurispariskunnasta, koen ihmeellistä ja epätodellista iloa. Kiitän Jeesusta ja iloitsen, että saimme nähdä tämän ylvään pariskunnan niin läheltä.

Eräs vanhempi uskova nainen sanoi Martille, että teidän tehtävänne on kiittää ja ylistää. Jumala hoitaa kyllä kaiken, mitä tarvitsette tässä tv-työssä. Ei ole tarvetta selitellä tai tehdä anomuslistaa Isä Jumalalle, ainostaan kiittää Häntä ja iloita – miten yksinkertaista se onkaan! Minulla on tapana luetella kaikki ihmiset ja toimet ja asiat rukouksessa Jumalalle. Tulee helposti tunne, että nyt Jumala ei muista tätä asiaa ja tätä ihmistä, jos en muistuta Häntä. Nämä kaikki ovat ikään kuin minun harteillani, oman muistamiseni varassa, mutta eihän se niin ole. Kyllä Isä tietää, hoitaa ja johdattaa. Sidon itseni Jumalan toiminnan yhteyteen rukoilemalla. Olen Jumalan virrassa, joka puhtaana ja kirkkaana virtaa tämän maailman ja ihmisten elämän läpi, sillä saamme ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteestä. Jumala antaa ilon ja saamme ilolla ammentaa. On niin ihmeellistä, että Jumala lupaa ilon lapsilleen. Hän kehottaa iloitsemaan joka tilassa. Tämä helposti unohtuu synkkinä ja vaikeina päivinä; silloin kun saamme suruviestin tai koemme tappioita ja yksinäisyyttä. Juuri silloin Jeesus on meitä lähellä. Hän lohduttaa ja antaa turvaa. Hän auttaa kestämään, kun tunnemme, että muserrumme surun ja epäonnistumisten alle. Sieltä Jeesus kaivaa meidät esille, pyyhkii kyyneleemme ja putsaa meistä pölyt. Kaikesta huolimatta on lupa jatkaa ja kokea iloa.

Olen ystävämme kuolinvuoteella. Olemme luvanneet hoitaa hänet hautaan ja järjestää hänen asioitaan. Siinä käymme läpi, mitä papereita on missäkin ja mitä pitää tehdä hänen kuolemansa jälkeen. Ystävä on rauhallinen, hän tietää Lunastajansa elävän ja noutavan hänet, kun lähdön aika koittaa. Ystävällä ei ole ketään muuta, joka hänen asioitaan hoitaa, ja siksi on tärkeää istua siinä saattohoitokodin sairasvuoteen äärellä ja kuunnella häntä. Turvalllisuus ja läheisyys ovat nyt tärkeitä. Juttua tulee ja vanhoja asioita ja suvun ihmisiä pulpahtaa esille epäjärjestyksessä. On vaikea välillä seurata perässä. Mitäpä tuosta, tärkeintä on, että kuuntelen. Voimia ja aikaahan kuolevan vierellä oleminen kysyy, kaiken muun työn ja tekemisen ohella. Kuitenkin nousee väsymyksen keskeltä suuri kiitollisuus kaikesta siitä, mitä saa ja voi vielä tehdä. Saa elää ja rakastaa!

Kun käännyn ympäri, on edessäni nuoruutta, iloa ja suunnitelmia. Perheemme pienet odottavat joulua, niin kuin lasten pitääkin. Nuoret aikuiset taas suunnittelevat kuka mitäkin. On koiranpentua, uuden kodin ostoa ja rakentamista. Opiskelut on saatu päätökseen ja uusia mielenkiintoisia haasteita on edessä. Elämän karuselli pyörii ympärillä ja sen katseleminen välillä huimaa. Asiat ja ihmiset tulevat esille kukin vuorollaan ja välillä yhtä aikaa. Niin kuin nytkin kuoleva ystävä ja elämää pursuava perhe. TV7-kanavan monet haasteet ovat siinä mukana. Kun meno väsyttää, me katoamme hetkeksi Lohjansaareen, keitämme kahvit ja istumme katsellen järvelle. Olemme keskellä hiljaisuutta. Ei kuulu ääniä eikä näy valoja. Siinä mieli hiljenee ja sydämestä nousee rukous Jumalan puoleen.

Christina-lehti ei tullut painosta niin kuin on sovittu. Soitin painoon ja kysyin, oletteko unohtaneet lähettää lehdet. Jostakin syystä siellä ei logistiikka toimi. Tästä johtuen joudumme muuttamaan painopaikkaa ensi vuoden alusta. Lehden tilaajille kiitos kärsivällisyydestä!

”Me olemme kuin paimenet kedolla, kuin Itämaan tietäjät matkalla. Aavistamatta, mitä suurta ja maailmoita mullistavaa on tapahtumassa. Jeesus, juutalainen, pelastaja, tuli, että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. Silti maailmassa ihmiset kulkevat tyhjin silmin tuntematta ja tietämättä, että heidät on jo rakastettu ja pelastettu.”

 

Mirja